Maidontuottajien ahdinko

"Alan toimijat ovat  halunneet, että ketju toimisi niin, että kaikki ketjun osat saisivat oman osansa arvolisästä, jonka tuottavat. Mitä on käynyt? Nyt koko ajan se siivu, joka viljelijöille jää, on pienentynyt ja kaupan suurentunut". Näin ilmaisi tuleva maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Salla Kiutun haastattelussa (ESS 29.04.2017).

Suomi on kautta aikojen ollut maatalouspainoitteinen maa ja sen ansiosta olemmekin omavaraisia mm. maitotuotteista. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 1995 Suomessa oli vielä 100 000 maatilaa, vuonna 2015 luku oli lähes puoliintunut. Maatiloja oli enää 51 000 ja näistä vain 8 200 maitotiloja. Tämän vuoden tilastoja en löytänyt, mutta on ennustettu, että maatilojen lukumäärä laskee samaan tahtiin. Toukokuussa 2015 maidontuottajille tehdyn kyselyn lopputulos oli se, että vuonna 2020 enää 4 500 jatkaisi toimintaansa (MT 08.02.2016). Viidessä vuodessa maitotiloja lopettaisi siis lähemmäs puolet. Jos sama tahti jatkuu saisimmeko siis hyvästellä maitotuotteiden omavaraisuuden jo vuonna 2030, jolloin maitotiloja olisi enää alle 2 000?

(c) Tilastokeskus

Tuskin, sillä vaikka maitotilojen määrä on radikaalisti tippunut 2000-luvun alusta asti, ei nautojen määrä ole laskenut yhtä paljon. Se on itseasiassa jopa kasvanut. Lopettavat tilat ovat keskimääräisesti pieniä muutaman kymmenen lypsävän naudan yksiköitä, joiden omistajia ovat jo eläkkeelle siirtyviä tuottajia. Ennen vanhaan tila siirtyi sukupolvesta toiselle, mutta nykyään jatkajaa voi olla vaikea löytää. Vaikka maalla asumista ihannoidaan, ei maidontuottaminen ole mediaseksikästä ja lisäksi se vaatii paljon töitä. Maatalonisännän/emännän täytyy olla käytettävissä 24/7 vuoden jokaisena päivänä. Sairauslomaa ei eläimet myönnä eikä niitä paljoa kiinnosta onko häät tulossa. Pelkällä maidontuottamisella ei myöskään rikastuta. 

Tilastokeskuksen mukaan eniten velkaa ovat kerryttäneet juuri lypsykarjatilat. Niillä tilakohtaista velkaa oli vuonna 2015 noin 161 000 euroa. Vastaava summa oli vuonna 2014 keskimäärin 57 000 euroa. Mistä voi johtua reilun 100 000 euron velkakertymä vuoden aikana?

Yksi isoimmista syistä on maidon hinnasta tuottajille jäävän osuuden pienuus. Valion 1% maidon hinta on 98 senttiä, josta tuottaja saa noin 34,42 senttiä litralta. Tuottajalle jää siis alle puolet maitotölkin hinnasta. Valio maksaa Suomessa eniten tuottajille, joten todellisuudessa monet tuottajat saavat vielä vähemmän maitolitraa kohden. Myös vuonna 2014 tulleet Venäjä pakotteet ovat laajasti vaikuttaneet maitotuotteiden tuottajahintoihin, sillä Venäjä on suurin vientimaa maitotuotteiden osalta.